Suomalainen liike-elämä suuntautumassa kasvuyritysten suuntaan

Maassamme oli aikoinaan puujalka- metsä- ja paperiteollisuus. Toisaalta oli metallinen jalka, johon kuului konepajateollisuus ml. laivanrakennus jne. Sitten tuli elektroniikka-ala erityisesti Nokian muodossa.

Nykyään liike-elämän kehittäminen tapahtunee uusien alojen ja innovatiivisuuden kautta. Nuoria houkutellaan yrittämään. Maassamme on ollut startup yhtiöitä, kuten Angry Birds ja Supercell. Nämä ovat onnistuneet nousemaan pelialalla maailmanluokan brändeiksi.

Tulevaisuudessa Suomen kaltainen maa ei kykene enää tuottamaan perinteisiä savupiipputeollisuuden tuotteita kilpailukykyisesti. Täytyy olla innovatiivisuutta, joka tekee lisäarvoa. Suomen korkea koulutustaso on ollut jonkinlainen pohja tälle. On mainittava myös se, että Nokian ympärille ja sen osien raunioille rakentui kaikenlaista ohjelmistokehittämistäkin.

Ohjelmistoyritykset sekä vaikkapa lääketeollisuuden innovaatioihin keskittyvät stratup yritykset ovat nousseet viime aikoina painopistealueiksi. Suomessa panostetaan maan kokoon nähden kiitettävästi startup yhtiöihin. Näiden kautta odotetaan, että maamme taloudelle kasvaisi uusia tukijalkoja. Väestön ikärakenne on vääristynyt. Nuorten on raivattava omat työpaikkansa kehittämällä jotain uutta. Monet pelien parissa kasvaneet nuoret ovat lähteneet mukaan kehittämään

Suomi pyrkii varmaankin saamaan aikaan innovaatioita ympäristö- ja energia-aloille. Tässä saattaa olla kirittävää. Valtion säätely ja tuki auttaa varmaankin näiden kehittämisessä.

Startup yhtiöt voivat saada rahoitusta sekä julkiselta sektorilta että myös yksityisiltä rahoittajilta. Suomeen on syntynyt myös enkelisijoittajia, jotka tarjoavat startup yhtiöille rahan ohella jopa jonkinlaista konsultointia. Ideana on, että liike-elämässä menestyneet ja varallisuutta hankkineet bisnesgurut etsivät nousevia kasvuyrityksiä ja sijoittavat niihin sen perusteella, että heidän bisnesnenänsä haistaa menestymisen mahdollisuuksia. Nuorella kasvuyritykselle on hyvä merkki jos nämä enkelisijoittajat kiinnostuvat kyseisestä yhtiöstä.

Suomessa vannotaan innovatiivisuuden nimiin. Kasvuyrityksille on leimallista kasvuhakuisuus. Ongelmana on se, kykeneekö henkilöstö kasvamaan yrityksen kasvamalle uuden mittaluokan tasolle. Liiallinen tunteikkuus alkuaikojen ideanikkareita kohtaan voi koitua turmioksi. Joku on voinut osata johtaa 3-5 ihmistä, mutta onko hän kykenevä johtamaan sataa ihmistä? Joskus ulkopuolinen ammattijohtaja voi nostaa toiminnan uudelle tasolle.