Bisnes Suomessa maataloudesta, savupiippujen kautta sähköiseen aikaan

Bisneksen tekeminen Suomessa vaatii kovaa työtä. Sellaista se on muuallakin. Ulkomaalaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että maassamme puhutaan yrittämisestä bisneksen teon sijaan. Siinä missä muualla puhutaan siitä, että tehdään bisnestä, täällä puhutaan yrittämisestä. Tämä saa ajattelemaan, että maassamme olisi jotenkin pessimistinen ajattelutapa. Yrittäjästä politiikkaan siirtynyt pääministeri Juha Sipilä onkin käyttänyt ilmausta, että pessimisti ei pety.

Voi tietenkin ajatella, että maassamme aikaisempina vuosisatoina yrittäminen on liittynyt läheisesti maatalouteen. Täällä maatalous ei ole aina ollut mikään runsauden sarvi johtuen ilmastosta. Mikäli siinä on ollut huono vuosi, niin se on heijastunut kaikkeen yritystoimintaan. Sadot eivät ole joka vuosi samanlaisia. Katovuosien aikaan ei ole aina ollut mihin ja millä tavalla sisämaasta käsin on kelirikon aikaan voinut ylipäätään vaihtaa viljaa ulkomaalaisten kanssa.

Osaamista arvostetaan

Suomessa on arvostettu yrittäjiä, jotka eivät lupaa mitään poppamiehen konsteja. Maassamme on käsite helppo-heikki. Tuo ylioptimistinen kauppamies lupaa ratkoa kaikki asiat ja lopulta ihmiset huomaavat ostaneensa jotain mitä eivät oikeasti tarvinneet. Sen sijaan jonkinlainen ammattimies, joka tekee ihmisille sellaisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka oikeasti hyödyttävät näitä on saanut arvostusta. Monesti tällaiset ammattimiehet ovat bisneksensä kanssa lähinnä myymässä omaa työtään ja eivät siksi liiaksi ole päässeet rikastumaan. Vaurautta ei sitä paitsi ole kannattanut liiaksi esitellä eli leveillä sillä.

Maassamme on tapahtunut muutosta. Siitä huolimatta suomalaisen mielessä suuryrityksillä – korporaatioilla – on suuri status. Pienyrittäjää pidetään hieman yksinkertaisena, joka ajattelee alinomaa bisnestä ja on naimisissa firmansa kanssa. Romukauppias voi tienata suuria summia, mutta tienatusta rahasta huolimatta hänen nauttimansa arvostus ei ole ollut järin suurta.

Jossain vaiheessa suomalaiset naiset olivat Euroopan tasolla lähes vähiten yrittämiseen suuntautuneita. Turvallinen työpaikka valtiolla tai kunnalla on houkutteleva vaihtoehto Suomessa.

Poikkeuksiakin on. Erityisesti uusilla teknologian aloilla – it-ala, youtube, netti yleisemminkin ja peliteollisuus – nuoria on onnistunut rikastumaan nopeastikin. Supercellin, Angry Birdsin ja vastaavien nousu on innostanut nuoria luovuuteen ja yrittäjyyteen. Youtubessa videoita tehnyt Sara Forsberg nousi aina Hollywoodiin asti. Muitakin esimerkkejä löytyy tubettajien parista, jotka ovat luovuudellaan ilman suuria rahallisia sijoituksia onnistuneet tekemään bisnestä alalla. Tässä tulee esiin se, että englannin kieltä käyttämällä markkinat eivät rajoitu Suomeen.