Yrittäjyyden esteitä purettu Suomessa

Suomi elää suurten murrosten aikaa. Suomalainen markkinatalous on aikaisemmin ollut säädeltyä. Viimeisten vuosien aikana sääntöjä ja rajoituksia on purettu toden teolla. Eräs ala, joka on joutunut kovan myllerryksen kohteeksi, on ravintola-ala. Aikaisemmin lupien saaminen oli kiven takana.

1980-luvun haasteet

Esimerkiksi 1980-luvulla biljardisalit olivat yleensä kahviloita. Joissain paikoissa oli keskiolutluvat. EU-jäsenyyden myötä alkoivat myös A-oikeudet yleistyä. Samalla tavalla ns. jatkoaikaluvat olivat kiven alla. Ravintola-alalla piti olla jotain ohjelmaa tai vastaavia perusteita tarvittiin. Syynä anniskelun rajoituksiin oli pitkälti se, että suomalaisten alkoholin käyttöä haluttiin kontrolloida.

Työllistyminen ravintoloihin oli vaikeaa, koska vastaavan hoitajan pätevyys edellytti kahden vuoden kokemusta jonkun toisen alaisuudessa. Useissa baareissa ei ollut enää varaa pitää kahta työntekijää samaan aikaan, mikä esti ihmisten työllistymistä alalle. Nykyisin näitä sääntöjä on lievennetty, mikä auttaa myös uusien ravintoloiden perustamisessa. Joku ruokapaikka voi tarjota mahdollisuuden juoda viinejä ja konjakkia. Riittää, että käydään suorittamassa anniskelupassi.

Taksiala maahanmuuttajien työllistäjänä

Taksiliikennöinti oli aikaisemmin hyvinkin luvanvaraista. Sekin ala on nyt aukeamassa kilpailulle. Tämä kaikki siksi, että ihmisillä olisi mahdollisuus alkaa pienyrittäjiksi ja työllistyä sitä kautta. Sekä ravintola- että taksiala ovat sellaisia, joihin maahanmuuttajat hakeutuvat. Toisaalta myös Euroopan Unionin alueelta tulevat ihmiset voivat työllistyä näille aloille. Nykyisin on esitetty, ettei edes suomen kielen osaaminen ole välttämätöntä.

Pienyrittämisen edellytysten parantaminen

Pienyrittämisen edellytysten parantaminen on myönteinen muutos. Tavallinen työssäkäyvä ihminen on saanut huomata, ettei yksityisissä yrityksissä mikään työpaikka ole varma. Nimi Nokia tai Anttila ei takaa töitä loppuelämäksi. Taksi- tai ravintolayrittäjänä saa tehdä pitkää päivää. Myös työntekijöiden palkkaamista on helpotettu sikäli, että irtisanomisen ehdot ovat höllentyneet. Tässä paketissa ajatellaan, että yrittäminen helpottuu ja toisaalta irtisanottu työntekijä saisi paremmin töitä sitä kautta, että palkkaamiseen ei liity niin suurta riskiä.

Tämä kaikki tosin merkitsee pitkälti sitä, että pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa tällaista yrittäjyyttä viriää. Toki pienemmilläkin paikkakunnilla ravintoloiden helpottunut alkoholimyynti saattaa olla juuri se lisätulo, joka tekee toiminnasta yrittäjän kannalta mielekkään.

Suuremmassa kuvassa Suomen ilmapiiri yrittäjyyttä ja liiketoimintaa kohtaan on paranemassa. Yksityisen sektorin rooli vanhustenhuollossa tai terveydenhoitosektorilla saattaa johtaa ongelmalliseen tilanteeseen jos maksajana on valtio.